Rangaistukset seksuaalirikoksista

Viime viikkojen uutiset alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista ovat ymmärrettävästi herättäneet vilkasta keskustelua. Tekojen järkyttävyys on aiheuttanut ahdistuneisuutta meissä kaikissa. Ahdistuneisuutta on valitettavasti purettu sosiaalisen median keskustelupalstoilla, missä osa kirjoittelusta ei pysynyt hyvän maun rajoissa.

Me päättäjät kannamme osaltamme vastuun tapahtumista ja pyrimme omalla työkalullamme eli lainsäädännöllä toimimaan niin, että vastaavaa ei enää tapahtuisi. Jakamaton merkittävä vastuunsa asiassa on myös lasten ja nuorten vanhemmilla. Olen saanut viime viikkoina paljon viestejä, joissa kysyttiin, miksi lainlaatijat heräsivät vasta nyt. Tämä ei pidä paikkansa. Hallitus on kiristänyt rikoksista annettavia rangaistuksia koko oikeusministeri Antti Häkkäsen toimintakauden ajan. Kiristykset ovat koskeneet kaikkia rikoksia. Listaan tähän kuitenkin vain seksuaalirangaistuksiin liittyviä lakiesityksiä, kun niistä niin paljon puhutaan. Olemme laittaneet nämä lakiesitykset liikkeelle jo viime vuoden puolella. Eduskunnan käsittelyssä on rikoslain muutos, jossa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistusta korotetaan kahdella vuodella neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Samoin oikeusministeri Häkkänen esittää rikoslakiin uutta törkeää lapsenraiskausta koskevaa rangaistusta, jonka maksimirangaistus vastaisi taposta saatavaa 12 vuoden tuomiota. Tällöin rangaistusasteikko olisi 4—12 vuotta vankeutta, joka merkitsee vähimmäisrangaistuksen ankaroitumista kahdella vuodella. Nämä lait ehdotetaan tuleviksi voimaanpäivänä 1. kesäkuuta 2019. Lisäksi sisäministeriössä on valmisteilla seksuaalirikosten ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma.

Rikoksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijoiden karkotuksia on nopeutettu 1.1.2019 alkaen. Samoin eduskuntakäsittelyssä on ministeri Mykkäsen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi siten, että viivytystarkoituksessa uusittuihin turvapaikkahakemuksiin puututaan tehokkaammin. Eduskunnan käsiteltävänä on myös kansalaisuuslain muuttaminen siten, että törkeisiin rikoksiin kuten terrorismiin tai maanpetokseen syyllistyneiltä poistetaan Suomen kansalaisuus. Kansalaisten turvallisuutta parannetaan. Vuonna 2015 silloinen sisäministeri Orpo korotti poliisiammattikorkeakoulun aloituspaikkaluvun 400:aan oppilaaseen, joka johtaa poliisien määrän kasvuun 7850:een vuoteen 2025 mennessä. Tämän vuoden budjetissa poliisin määrärahoja on korotettu 27 M€ viime vuodesta, lisärahoitusta on kohdennettu poliisin palkkaukseen ja mm. poliisin ulkomaalaisvalvonnalle kadonneiden henkilöiden tavoittamiseksi sekä lasten nettihyväksikäytön ennaltaehkäisyyn, koulupoliisitoimintaan sekä poliisin ja muiden viranomaisten yhteiseen Ankkuri- toimintaan. Ymmärrän täysin rikoksista nousseen suuttumuksen ja hämmennyksen. On mielestäni kuitenkin väärin väittää, että mitään ei olisi aikaisemmin tehty ja asioihin puuttuminen olisi alkanut vasta nyt.

Ydinkysymys rikollisten karkottamiseksi on kuitenkin palautussopimuksen aikaansaaminen Irakin kanssa, jotta karkotuspäätöksen saaneet voidaan myös poistaa maasta. Niidenkin asioiden kanssa käydään parhaillaan kansainvälistä neuvottelua.

Piditkö julkaisustani:

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *